Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalot

Aloitimme kesällä työt Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokrataloilla ja ensimmäinen työmaa oli Vuokrapossulla. Vuokrapossulla ensin raaputtelimme ja putsailimme aidan, roskakatoksen ja pihakalusteita jonka jälkeen maalasimme ne. Seuraava työmaa oli Hannikaisenkadulla jossa piti putsata pihakalusteita ja sen jälkeen suojata ne terassiöljyllä. Sadepäiville meillä oli Peltotiellä huoneiston seinien maalausta. Seuraava työmaa oli Peltotiellä jossa ensin purettiin vanhat väliaidat pois, puhdistettiin ne ja maalasimme aidan rungot. Sitten maalasimme aitalaudat jonka jälkeen raaputtelimme ja maalasimme varastot mitä siellä oli. Pöpöläntien jälkeen oli urakkana Terottajantiellä rivitalojen otsalaudat. Siinä hommassa ei mennyt kuin muutama päivä jonka jälkeen siirryimme takaisin Pöpöläntielle. Pöpöläntiellä teimme viereisiin rivitaloihin uuden aidan sekä maalasimme roskakatoksen. Homma alkoi siitä että purimme vanhat aidat jotka saimme irti elementteinä. Vanhat runkotolpat sinne kuitenkin jäi koska ne oli vielä hyvässä kunnossa. Seuraavaksi maalasimme runkotolpat ja maalasimme aitalaudat. Kun aitalaudat oli maalattu aloimme pystyttämään aitaa kuun aita oli pystytetty veimme elementit imanteelle. Pöpöläntien jälkeen siirryimme Peltotielle joka oli meidän viimeinen työmaa. Siellä raaputimme ja maalasimme rivitalojen otsalaudat.

Leskelä

Olemme remontoimassa vanhaa hirsitaloa, jossa meillä on kaksi huonetta mitkä pitää koolata, eristää ja paneloida. Meidän huoneesta ollaan tehty tähän mennessä seinä joka on panelointia vaille valmis ja toinen seinä on vielä kesken.

Salaojajärjestelmät

Salaoja- ja sadevedet johdetaan omia, samassa kaivannossa olevia putkiaan myöten perusvesikaivoon, josta ne johdetaan kunnalliseen sadevesiviemäriin. Jokaiseen talon nurkkaan sijoitetaan salaojakaivo, joka toimii salaojaputkiston tarkastus- ja huoltokaivona. Yleensä samaan perusvesikaivoon johdetaan myös sadevedet, jolloin on huomioitava, että salaojaputkien liitännässä on pallopadotusventtiili, joka tulvatilanteissa estää veden pääsyn takaisin salaojaputkistoon

Ulkopuolinen vedeneristys

Märkiä perustuksia ja kellareita ei voi käyttää kokonaisuudessaan ja ne saattavat vaarantaa rakenteita.  Perusmuurin eristysmateriaali valitaan maaperän mukaan. Jos pohjavesi ei nouse perustamistason yläpuolelle ja maaperän kuivumisominaisuudet ovat hyvät, eristeeksi soveltuu perusmuurilevy. Vaativammissa kohteissa perusmuuri eristetään hitsattavalla kumibitumikermillä.

perustusmateriaalit

Sokkelimateriaalit

Sokkeli eli perusmuuri tehdään tavallisimmin kevytsoraharkoista. Muita vaihtoehtoja perusmuurin teossa ovat elementtisokkeli, lauta- tai vanerimuottiin valettu betoni, XPS, EPS-valmismuottiin valettu betoni tai muuraus käyttäen betoni- tai kalkkihiekkaharkkoja. Sokkeli oikaistaan ja pinnoitetaan kauttaaltaan, sekä kosteussuojataan maanalaisilta osiltaan. Pintavaihtoehtoina ovat esim. rappaus, maalaus tai rouhepinnoitus. Helpointa on tehdä pinnoitus tässä vaiheessa valmiiksi, ennen kuin työ jatkuu sokkelista ylöspäin.

perustamistavat ja perustamistavan valinta

Pientalojen perustusten valinnassa tulevat kyseeseen

• maanvarainen perustus (antura ja perusmuuri, maanvarainen alapohja)
• ryömintätilainen perustus (antura ja perusmuuri sekä kantava alapohja)
• kellarillinen perustus (antura ja perusmuuri, maanvarainen alapohja)
• paaluperustus (teräsbetonipalkki ja paalutus, perusmuuri)
• pilariperustus

Perustamistavan valinta riippuu pohjasuhteista; onko maaperä kantava vai pehmeä, millä tasolla on pohjaveden pinta ja mikä on maaperän radon pitoisuus. Pohjasuhteiden selvittämiseksi on rakennuspaikalla useimmiten suoritettava pohjatutkimus, mikä kannattaa käynnistää yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Kunnan rakennusvirastossa saattaa olla valmiita maaperäkarttoja, joista ilmenee tietoja alueen maaperästä. On hyvä tutustua myös lähistöllä sijaitsevien muiden rakennusten perustamistapaan ja niistä saatuihin kokemuksiin muilta rakentajilta.

  Hyvin kantavalla maapohjalla yleisin perustusratkaisu on maanvarainen laatta; antura ja sokkeli valetaan samanaikaisesti käyttäen Soklex- perustusvalumuotteja ja laatta valetaan erikseen.

  Reunavahvistettua laattaa käytetään, kun maapohjana on heikosti kantava hienorakeinen maalaji tai rakennus perustetaan esim. täyttömaan varaan. Keveät rakennukset kuten ulkovarastot ja autotallit sekä terassit saadaan perustettua helposti ja taloudellisesti reunavahvistetulle laatalle.

 Tuulettuvaa alapohjaa käytetään etenkin radonherkillä alueilla ja paaluperustusten yhteydessä. Rakennesuunnittelussa on erityisesti otettava huomioon riittävä tuuletus ja kosteudenpoisto. Tuulettuvissa alapohjissa käytetään yleensä 1200 mm korkeaa Soklexmuottia, jotta saadaan tehtyä riittävän korkea ryömintätila.

 Paaluperustusta käytetään silloin, kun maaperän kantavuus ei riitä kantamaan rakennuksesta aiheutuvia kuormia. Paaluperustuksessa kuormat välitetään jalustapalkkien tai paaluanturoitten kautta paaluille, jotka välittävät kuorman maaperään. Soklex - järjestelmällä paaluperustus tehdään anturalaatikoita ja/tai paaluanturoita ja perustusvalumuotteja käyttäen.

Runkojärjestelmät

Perusratkaisut 

Paikallavalurungon perusratkaisut jaoteltuna kantavien pystyrakenteiden mukaan ovat:

• kantavat seinät
• kantavat pilarit (pilarilaatta)
• kantavat seinät ja täydentävät pilarit

Yleisimmät vaakarakenteet ovat:

• tasavahvalaatta
• yhteen suuntaan palkeilla vahvennettu laatta

Asuinkerrostalot

Asuinkerrostaloihin soveltuvat runkoratkaisut ovat:

• kantavat seinät
• kantavat seinät ja täydentävät pilarit
• kantavat pilarit (pilarilaatta).

Asuinkerrostalon rungon vaakarakenteena käytetään yleensä tasavahvaa massiivista laattaa. Laatan paksuuteen vaikuttaa kuormituksien ja taipumien lisäksi äänieristys LVISTtekniikoiden sijoitustapa. Kantavat seinät huoneistojen välillä toimivat ääntä- ja paloaeristävinä rakenteina.

 Omakotitalot ja rivitalot

Omakotitalossa runkorakenteina käytetään:

• kantavat seinät – laatta
• kantavat pilarit – laatta 
• edellisten yhdistelmää

Vaakarakenteet voidaan toteuttaa jännittämättöminä teräsbetonirakenteina tai jännitettyinä rakenteina.
Välipohjat voidaan toteuttaa myös liittorakenteina, joita ovat liittolevy ja betoninen kuorilaatta, joka voi olla teräsbetonirakenne tai jännitetty rakenne. Kuorilaatta ja liittolevy toimivat myös valumuottina ja valmiissa rakenteessa muodostavan pintavalun kanssa yhtenäisen rakenteen.

Toimisto- ja liikerakennukset
 
Toimisto- ja liikerakennuksissa runkoratkaisuna yleensä käytetään:

• pilarilaatta tasavahvalla välipohjalaatalla 
• palkkikaistalla vahvennettu laatta. 

 Pilarilaattarungossa kuormituksia vastaanottavia seiniä tarvitaan ainoastaan rungon jäykistämiseen.

Rungon valinta riippuu pääasiassa rakennuksen tulevista toiminnoista ja niiden tilavaatimuksista. Toimisto- ja liikerakennusten käyttötarkoituksen muutokset ovat varsin yleisiä ja niihin tulee varautua jo suunnitteluvaiheessa. Muunneltavuuden mahdollistamiseksi toimisto- ja liikerakennuksen rungoksi valitaan yleensä pilarilaatta.